Kirja Vuosi kuolemastani - Hanna Kärävä-Holma
Vuosi kuolemastani
Esipuhe
Oli vain ajan kysymys, milloin Lassen keho antaisi periksi ja tästä elämästä olisi siirryttävä eteenpäin. Niin monta vuotta oli taistelua takana. Kun viesti kuolemasta tuli, koin sen itse helpotuksena sekä Lasselle että Hannalle.
”Puhukaa minusta ja minulle niin kuin olette aina puhuneet, en ole mennyt kauas, olen lähellä tässä verhon takana.” Tämä on ajatukseni kuolemasta.
Se että Hanna koki aviomiehensä olevan lähellä, turvanaan ja kuulevan tämän äänen, saavan ohjeita ja toiveen kirjoittaa kokemastaan kirjan, ilahdutti minua suuresti. Niin olin minäkin ajatellut Hannan kokemia asioita kuunnellessani. Ehdottomasti kirjoitat tästä ajasta kirjan.
Hannalle ajatus oli vaikea. Hän toisteli jos jonkinlaista vasta-argumenttia niin minulle kuin edesmenneelle puolisolleen. ”Enhän minä ole kirjailija”, oli tyypillinen argumentti. ”Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, minä en ole kirjailija”, hän toisti yhä uudelleen.
Riittävästi kun painostimme Lasse ja minä siinä sivussa, Hanna lupasi pistää asioita muistiin tuli niistä sitten kirja tai ei. Kuoleman vuosipäivänä Hanna totesi, miten eheyttävää tuo asioiden muistiin paneminen oli ollut. Kaiken keskellä näkyi toivo punaisena lankana. Tuon toivon sanoman Hanna nyt jakaa meille lukijoille.
”Kirjoita kirja, niin sinusta tulee kirjailija”, olivat Lassenkin sanat.
Myötäeläneenä
Anja Lehikoinen
Sinä kuolit.
Samalla kuolin myös minä.
Sinun kuolemasi oli lopullinen, mutta minun kuolemastani oli minun alettava rakentaa jotakin uutta. Jollakin tavalla, voimavaroilla, joita minulla ei ollut.
Silti selvisin.
Tämä on pieni kertomus siitä, miten suuret elämänmuutokset lyövät joskus kanveesiin ja miten oman elämän rippeet on kuitenkin mahdollista kasata kokoon ja löytää jotakin ihan uutta.
Tämä on kertomus siitä, miten löysin tieni pimeydestä takaisin valoon.
Löydät mahdollisuuden kirjan ennakkovaraukselle alta. Ennakkovarauksen tehneille ilmoitetaan, kun kirja on ostettavissa. Varaus ei ole sitova.